19.8.2026 | Teksti ja kuvat: Hetti Fagerudd
Pihasuunnitelmasta toimivaksi kokonaisuudeksi: Anni ja Henkka nauttivat unelmapihastaan
Kun Anni ja Henkka hankkivat 1400 neliön rinnetontin, heillä oli alusta asti ajatus kodista, jossa myös piha on tärkeä osa perheen elämää. Valmis piha ei kuitenkaan syntynyt hetkessä. Metsäisestä tontista rakentui pala palalta kokonaisuus, jossa leikitään, pelataan, rentoudutaan ja vietetään aikaa yhdessä. Pihan rakentamisen tärkeänä tukena oli jo rakennusprojektin alkuvaiheessa tehty pihasuunnitelma.
Haaveena talo rinteessä
Piha oli tärkeä osa päätöstä Annin ja Henkan etsiessä sopivaa tonttia tulevaa kotiaan varten. Yksi koko projektin lähtökohdista oli se, että perhe viihtyy paljon ulkona ja 1400 neliön tontilla siihen löytyykin mahdollisuuksia. Tilaa toivottiin niin leikeille, peleille kuin yhdessäololle.
Henkalla oli myös pitkään ollut haave tontista, jossa talo sijaitsisi ylempänä rinteessä siten, että piha avautuisi sen edessä. Silloin maisemasta voisi nauttia paitsi pihalla myös kodin sisällä. Suuri rinnetontti tarjosi tähän tilaisuuden, ja edessä olikin melkoinen projekti.
Annin ja Henkan haaveena oli suuri rinnetontti, jossa piha on tärkeä osa kotia.
Pihasuunnitelma tehtiin projektin ensimetreillä
Tontilla kasvoi alun perin tiheää metsää. Ensimmäinen ajatus oli yksinkertainen: talo rakennettaisiin tontin perälle ylös rinteeseen ja piha levittyisi sen eteen. Fraisen maisemasuunnittelija Hilla tuli mukaan projektiin jo aikaisessa vaiheessa. Kun hän kävi ensimmäisen kerran tontilla, metsä oli raivattu ja kallio paljastettu, mutta pihaa suunnitellessa sai vielä käyttää runsaasti mielikuvitusta.
Tässä vaiheessa pihasuunnitelman tehtävänä oli ennen kaikkea hahmotella suuri tontti toimivaksi kokonaisuudeksi.
”Hilla teki suunnitelman sillä ajatuksella, että siinä olisi erilaisia alueita. Jos sitä katsoo nyt jälkeenpäin, niin on siinä aika paljon samaa.”
Alkuperäisessä suunnitelmassa pihalle suunniteltiin omat paikkansa oleskelulle, paljulle ja grillipaikalle, lasten leikeille, nurmelle ja kuntalle sekä hyötykasveille ja istutuksille. Myös kulkureitit, eri pintojen rajaukset ja valaistus mietittiin jo osaksi kokonaisuutta.
Eri alueille suunniteltiin myös omaan käyttötarkoitukseensa ja ympäristöönsä sopivaa kasvillisuutta. Pihalle ideoitiin esimerkiksi pallohortensioita, koristekastikkaa, alliumia ja erilaisia tuijia sekä yksittäisiä näyttävämpiä puita, kuten rusokirsikka ja magnolia. Suuremmalle nurmialueelle suunniteltiin lehti- ja hedelmäpuita, ja hyötykasveille varattiin oma paikkansa. Laajat kuntta- ja nurmialueet puolestaan sitovat erilaiset alueet osaksi samaa kokonaisuutta.
Pihalle suunniteltiin erilaisia alueita ja käyttötarkoituksia jo rakennusprojektin alkuvaiheessa.
Pihasuunnitelma antoi suunnan rakentamiselle
Pihan ei tarvitse olla vielä olemassa, jotta sitä voidaan alkaa ajatella kokonaisuutena. Kun jo etukäteen tiedetään, missä tulevaisuudessa oleskellaan, miten pihaa halutaan käyttää ja millaisia pintoja eri puolille tonttia tulee, voidaan sitä rakentaa pala kerrallaan ilman, että jokaista ratkaisua joudutaan miettimään aina uudestaan.
Annin ja Henkan kohdalla tämä oli erityisen tärkeää, sillä suuri osa pihasta rakennettiin itse. Materiaaleja hankittiin eri paikoista ja suurin osa käytännön työstä tehtiin omin voimin. Kuntta- ja nurmialueet, kivityöt ja asfaltti valmistuivat yhden intensiivisen vuoden aikana.
Vaikka käytännön toteutus oli pitkälti perheen omissa käsissä, pihasuunnitelma kulki mukana ohjenuorana. Kaikkea ei tarvinnut keksiä tyhjästä työn edetessä, vaan taustalla oli jo ajatus siitä, miten suuresta pihasta tulisi mahdollisimman toimiva eri alueineen. Hilla kävi katsomassa pihaa eri vaiheissa, teki kasvilistat ja auttoi käytännön kysymyksissä.
”Hillalta sai aina hyvin apua. Pystyi laittamaan viestiä tai soittamaan ja kysymään mielipidettä.”
Tämä on yksi pihasuunnitelman hyödyistä myös silloin, jos pihaa ei ole tarkoitus toteuttaa ammattilaisen kanssa alusta loppuun. Hyvä suunnitelma toimii karttana, jota voidaan seurata omassa tahdissa, soveltaa matkan varrella ja toteuttaa myös pidemmällä tähtäimellä.
Annin ja Henkan pihalla hyödynnettiin monenlaisia materiaaleja. Piha rakennettiin pääosin itse yhden vuoden aikana.
Yksi neuvo muutti tavan katsoa koko pihaa
Kaikista suunnitelman yksityiskohdista Henkan mieleen jäi erityisen vahvasti yksi neuvo: eri alueet kannattaa rajata selkeästi toisistaan.
”Ei tehdä niin, että nurmikko vain jossain vaihtuu toiseen materiaaliin, vaan siinä on aina joku rajaus. Sitä olen vahvasti pyrkinyt noudattamaan, sillä se on tosi toimiva ajatus.”
Periaate oli selkeästi esillä alkuperäisessä suunnitelmassa, ja esimerkiksi nurmialueet on rajattu reunakivellä. Samaa ajatusta Anni ja Henkka ovat noudattaneet johdonmukaisesti pihan toteutuksessa, vaikka jotkut ratkaisut saattoivat matkan varrella muuttua.
Rajaukset vaikuttavat ulkonäön lisäksi pihan ylläpitoon. Kun materiaali ei vaihdu epämääräisesti toiseksi vaan niillä on selkeät kasvualueet, ne pysyvät paremmin omilla alueillaan ja piha on helpompi pitää kunnossa.
”Piha pysyy ryhdikkäänä ja sitä on helppo hoitaa, kun tietää, että tuossa se raja on. Jos rajauksia ei ole, toinen materiaali alkaa helposti vallata alaa ja rönsyillä toiselle puolelle.”
Tällaiset ratkaisut tekevät pihasuunnittelijan osaamisesta arvokasta. Ammattilainen pystyy näkemään asioita, joita omaa pihaa suunnitteleva ei välttämättä osaa vielä ajatella, mutta joiden merkityksen huomaa myöhemmin arjessa.
Eri alueet on rajattu selkeästi esim. reunakivillä, joka tuo pihalle huolitellun ilmeen ja tekee siitä helpomman hoitaa.
Onnistunut piha on sellainen, jota käytetään
Nyt rakennustyöt ovat takana ja piha on ollut valmis jo reilun vuoden. Kun Henkalta kysyy, miten piha toimii arjessa, vastaus tulee nopeasti:
”Onhan se tosi kovalla käytöllä. Piha on mun mielestä tosi toimiva ja tasaisesti tulee käytettyä eri alueita.”
Nurmialueella on trampoliini ja siellä pelataan pallopelejä. Lapset juoksevat ympäri pihaa ja leikkimökin alue hiekkalaatikkoineen on aktiivisessa käytössä. Paljua lämmitetään usein ja pihan eri alueet ovat löytäneet luontevan paikkansa perheen arjessa.
Valmistuttuaan piha on ollut kovalla käytöllä ja toiminut hyvin perheen arjessa.
Annin ja Henkan pihaprojektissa suunnittelun arvo näkyy ehkä selvimmin siinä, ettei valmis piha ole vain kokoelma yksittäisiä ratkaisuja. Se on kokonaisuus, joka sopii siellä asuvalle perheelle.
Hyvässä pihasuunnittelussa ei siksi lähdetä liikkeelle vain siitä, mitä kasveja pihalle halutaan tai minkä värinen kiveys näyttää hyvältä. Ensin kannattaa miettiä, mitä pihalla halutaan tehdä. Missä lapset leikkivät? Missä vietetään aikaa yhdessä? Miltä piha näyttää sisältä katsottuna? Kuinka paljon sen hoitamiseen halutaan käyttää aikaa? Ja miten eri toiminnot saadaan sopimaan samalle tontille siten, että kokonaisuus tuntuu harkitulta?
Kun nämä asiat ratkaistaan heti suunnitteluvaiheessa, pihaa voidaan rakentaa myös pala kerrallaan. Annin ja Henkan tapauksessa ensimmäinen suunnitelma syntyi, kun tontilla oli vasta paljastettu kallio. Nyt samalla paikalla on piha, jossa leikitään, pelataan, rentoudutaan ja eletään tavallista perhearkea, jota varten tuo suunnitelma alun perin tehtiinkin.
Lopputuloksena syntyi piha, jossa viihdytään ja eletään tavallista perhearkea juuri kuten suunnitelmassakin oli ajateltu.
Suunnitteletko omaa pihaa?
Ota yhteyttä ja varaa maksuton arviokäynti. Katsotaan yhdessä, millaiset ratkaisut sinun pihallesi sopisivat.
Pihasuunnitelma kannattaa tehdä jo siinä vaiheessa, kun pihan rakentaminen tai uudistaminen on vasta ajatuksissa. Meillä pihasuunnittelun lähtökohtana ovat tontin lisäksi sinun toiveesi ja tapasi käyttää pihaa. Suunnitelman avulla kokonaisuus voidaan miettiä etukäteen vaikka toteutus tapahtuisi vaiheittain. Hyvin suunniteltu piha ei ole vain kaunis vaan sellainen, joka toimii omassa arjessasi.
